MuseoSuomi

Hotton Storkärrbackenin maastossa on 31 matalaa röykkiötä, joista suurin osa on paksun turpeen peittämiä. Alueella on tehty koetutkimus (T.Edgren 1969, röykkiön1). Tutkimuksen yhteydessä yksi röykkiöistä kaivettiin ja sen alta löydettiin rautaesineen katkelma ja pieni pyöreä levy, joka on ilmeisesti pronssia. Kaivausten yhteydessä lähiympäristöä ei tutkittu enempää. Alue on kartoitettu vaillinnaisesti, joten sieltä voidaan vielä löytää uusiakin röykkiöitä. Röykkiöt 4-14 ovat ryhmittyneet rinteessä havaittavan raivatun ja tasatun alueen liepeille. Tasatussa alueessa erottuu pellon piennarta ja muutamia rinnettä alas päin kukevia ojamaisia painanteita. Koekuopissa, joita on tehty peltomaaksi tulkittuun alueeseen, on tullut esiin multava humuskerros ja sen alainen hiekka ja hieta. Havaintojen perusteella ainakin osa röykkiöistä liittynee viljelyyn. Muutamat suurehkot ja varsinkin silmäkivelliset röykkiöt vaikuttavat kuitenkin haudoilta. Röykkiöt 20-30 muodostavat toisen selvän kokonaisuuden alueen koillisosaan. Niiden liittyminen viljelyyn ei ole niin selvää kuin edellisten. Röykkiöt 22-23 ja 30 muodostavat vallimaisen terassin reunan. Alueen luonne ja ajoitus jäävät toistaiseksi avoimiksi kysymyksiksi. On kuitenkin selvää, että kohde on syntynyt vuosisatoja sitten. Röykkiöiden ryhmittyminen Mustijoen ja Haikoon kylien rajalle viittaa siihen, että kohde olisi syntynyt ennen mainittujen kylien välisen rajan muodostumista.