MuseoSuomi

Vartiokylän linnavuori on pääkaupunkiseudun ainoa muinaislinna. Se sijaitsee Vartiokylänlahden pohjukassa luontaisesti jyrkkärinteisellä kalliolla. Linnavuorta kiertää kaksin-, osin kolminkertainen vallitus, joka muodostuu paikoin vielä ehjänä säilyneestä kylmämuuratusta kivimuurista. Linnavuori on voinut toimia esimerkiksi vartiopaikkana tai puolustuksen organisointipaikkana eikä se ole ollut vakinaisesti asuttu tai miehitetty. Linnavuorella on suoritettu koekaivaus vuonna 1973, jonka aikana restauroitiin joitakin vallin rikkoutuneita osia. Linnavuoren ajoitus on toistaiseksi epäselvä. Tyypiltään se on myöhäisrautakautinen/varhaiskeskiaikainen linna kivirakenteineen, joissa ei ole hyödynnetty laastia tai tiiltä. Linnoituspaikkaa on voitu hyödyntää rautakauden lopulla. Mahdollista on myös, että linna on rakennettu vasta 1200-luvulla, tai että se liittyy Sibbesborgin ja Porvoon linnamäen rakentamiskauteen 1300-luvulla. Tunnettu asutus ympäristöstä ajoittuu vasta keskiaikaan ja tunnetut esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset ovat pronssikautisia. Ainoa rautakauteen liittyvä löytö on irtolöytö linnavuoren juurelta läheltä rantaa, kyseinen Yliskylän tyypin keihäänkärki ajoittuu 500-600-luvulle. Ensimmäisen maailmansodan aikana, vuonna 1915, Vartioharjun ja Puotinharjun alueelle alettiin rakentaa Helsinkiä kiertävän linnoitusketjun tukikohtaa n:o V. Pääosa tukikohdan rakenteista on kadonnut myöhemmän rakentamisen takia, mutta Vartiokylän linnanvuoren rinteillä on säilynyt tukikohdan luola 7 ja asema 8. Luola 7 on louhittu kallioon ja sen seinät ja lattia on valettu betonista. Aaltopeltikatto ja ovet on poistettu. Seinällä on ollut mahdollisesti I maailmasodan aikainen maalaus, mutta se on peitetty spraymaalilla. Aseman 8 muodostavat kallioon louhitut haudat, jotka on suurelta osin varustettu betonilla. Asemaan kuuluu myös tulipesäkkeitä ja suojahuoneita sekä kolme kallioon louhittua, rakentamatonta kuoppaa. Torjuntasuuntina ovat pohjoinen ja itä. Linnoitus muodostaa yhdessä linnavuoren kanssa mielenkiintoisen historiallisen kokonaisuuden. Se osoittaa paikan strategista merkitystä eri aikoina ja erilaisissa olosuhteissa.