MuseoSuomi

Rautaveteen sen etelärannalta pistävällä kapealla, lähes kilometrin pituisella Vehmaanniemellä on yhdeksän kiven- ja maansekaista röykkiötä. Kaksi niistä on niemen eteläosassa ( halk. 6 ja 10 m.) Vastaavanlainen turpeen peittämä röykkiö on niemen pohjoisosan niityllä. Keskellä Vehmaanniemeä on kallion länsirinteessä viisi maatunutta, ympyrän muotoista kiviröykkiötä jonossa. Niiden leveys on 3 - 4 m ja muutamissa on keskellä kivetön, suorakaiteen muotoinen aukko. Keskimmäiseen tehdyn koekuopan perusteella rakennelmat ovat hautoja. Samanlainen kiviasetelma mäellä on niemen koillisosassa. Lisäksi Vehmaanniemestä tunnetaan maanviljelyyn liittyviä kiviraunioita. Muinaisjäännökset sijaitsevat Maailman luonnonsäätiön (WWF) Suomen rahaston omistamalla luonnonsuojelualueella.Vehmaannniemi toimi läheisen Vehmaan tilan laidun- ja peltoalueena aina 1950-luvulle saakka. Karjan laidunnus ja viljely muokkasivat alueelle tunnusomaisen ilmeen, peltosarat, kalliokedot, katajaiset koivikkomäet ja rannan rehevät niityt. Alueen aktiivikäytön päätyttyä alue on kasvamassa ja osin kasvanut umpeen. Luonnonsuojelulailla alue rauhoitettiin vuonna 1973. Suomen WWF on vastannut vuodesta 1977 alueella tehdyistä hoitoimenpiteistä ja sen tavoitteena on säilyttää palauttaa alueen alkuperäinen perinnemaisema ja luonto sekä säilyttää se jälkipolville. Vehmaanniemi kuuluu osana laajempaan valtakunnallisesti merkittävään Tyrvään-Karkun alasatakuntalaiseen maanviljelysseudun kulttuurimaisemaan. Alueelle valmistui vuonna 1988 opastettu luontopolku.