MuseoSuomi

           -  Suomen museot semanttisessa webissä  -           
  Katso myos Kulttuurisampo - suomalainen kulttuuri semanttisessa webissä  

Uusi haku | Takaisin hakusivulle | Ohjeet | Tietoa ohjelmasta | MuseoSuomi-palaute | English English Tutorial | English About MuseumFinland

kollam, kollom (Ilp.), kuloin, petunnyljin


Materiaali: sarveisaine
Valmistustekniikka: käsityö
Asiasana: koltat, kuloimet, petunnylkimet, petunvalmistus, petunvuolimet, saamelaiset, suomalais-ugrilaiset kansat, taloustarvikkeet
Museokokoelma: Suomalais-ugrilaiset kokoelmat
Vastuumuseo: Suomen kansallismuseo
Asiasanasto: Museoalan asiasanasto
Esineen numero: NBA:SU4904:88
ID: 13776
Koristettu viivoin ja pistein. Sen päässä on reikä, johon voidaan solmita nauha ja sitoa vyöhön, mikä on harvinaista. Tuore pettu leikattiin erityisen puun (pezi-tsappam-muorra) (tai nurtomaksan [petkel] varren; ks. SU 4904:92) päällä hienoiksi kappaleiksi, joitapantiin liha- t. kalaliemeen jauhojen mukana, jos sellaista oli; tämä oli pettsiliemma l. mälli. Kun taas tahdottiin valmistaa pettujauhoja (pettsi-javvu), pantiin pettulevyt tuvan orrelle tai nuoraan päiväksi t. pariksi kuivamaan, paahdettiin sitten tasaisesti ruskeaksi pajuhiilillä (poaju-illa), näillä sentähden, ettei tervan hajua tulisi. Lopuksi pantiin pettu taljalle, jonka päällä se nurtomaksalla hienonnettiin jauhoiksi; nämä olivat kooltaan ja näöltään hyvin litistettyjen kaurasuurimoiden kaltaiset ja niitä käytettiin sitten joko pettuvelliin suuruksena tai tehtiin niistä erityistä pajalas- (=päällinen) nimistä herkkujälistettä, jota varsinkin jouluaattona (ruotta-beivi) syötiin. Kesällä ja syksyllä oli lihavista kaloista koottu rasvaa puhdistettuun metsonkupuun, jossa sitä ei ilma pilannut, ja tätä rasvaa (piieidi) sekoitettiin noihin pettujauhoihin sekä lisäksi vähän kalalientä; näin syntyi (lappalaisten mielestä) herkullinen ja terveellinen ruokalaji. -Mitä kolttalaisiin tulee on heillä yleisin paahdetun petun käyttö liha- ja kalavellissä.